Eväät lehden digitaalisen liiketoiminnan rakentamiseen

Perinteinen lehtikustantamisen liiketoimintamalli on viime vuosina muuttunut. Mitä enemmän tuo digitaalinen transformaatio sanahirviö saa valtaa, sitä enemmän kustannusyhtiön pyörittäminen alkaa muistuttamaan teknologiafirman johtamista. Useissa lehtitaloissa löytyy jo nimikkeitä CTO, analyytikko ja devaaja ja kustannusrakenteessa ICT-kulujen osuus alkaa kasvaa merkittäväksi momentiksi paino- ja jakelukustannusten rinnalle.

Vaikka olisi niin mukava pitäytyä vanhassa ei enää oikein voi välttyä erilaisten järjestelmien hankkimiselta. Työtä riittää, kun mietitään mitä tarvitaan ja miten erilaiset palikat saadaan toimimaan yhteen. Oleellinen asia on myös miettiä miten oman liiketoiminnan volyymi kestää järjestelmäinvestointeja ja ylläpitokuluja. Olisihan hieno ajaa uusimmilla ja hienoimmilla vehkeillä, mutta usein ne on kunnianhimoisesti suunniteltu ja hinnoiteltu isojen toimijoiden ehdoilla.

Koska hyvin tuotantovaltaisessa (toimitus) bisneksessä ollaan, on järjestelmissä perinteisesti lähdetty toimitusjärjestelmä edellä. Sen rinnalla pyritetään sitten levikkijärjestelmää, jakelujärjestelmää, mainonnanhallintaa, taloushallintoa ja laskutusta, verkkosivuja, näköislehtiä ja monta muuta pienempää palasta on vielä tyrkyllä erilaisiin väleihin. Kokonaisuudesta kasvaa helposti aika iso paketti varsinkin pienemmälle lehtitalolle.

Ja nuo äsken luetellut ovat oikeastaan olemassa vain sen perinteisen liiketoiminnan pyörittämiseksi. Vielä pitäisi hakea sitä uutta rahaa uusilla ansaintamalleilla.

TOIMIVA TYÖNKULKU TIUKOILLA RESURSSEILLA ON LEHDEN TUOTANNOSSA AVAINASEMASSA

Toimitusjärjestelmä on tehokkain väline ohjata lehden tuotantoa ja siinä markkinassa löytyy valikoimaa kohtuullisen hyvin. Pienelle lehdelle saattaa saavutettavissa olevat vaihtoehdot kuitenkin olla vähissä. Monet pienet lehdet ovat vielä pärjänneet ilman toimitusjärjestelmääkin, mutta tehokkaan prosessin tukena toimivan järjestelmän tarve kasvaa, kun sisältöä pitää tuottaa joustavasti eri paikoissa ja jakaa useampaan kanavaan sujuvasti.

Internetin mobiilikäytön kasvu ja sosiaalisen median luoma haaste ovat perinteisen paperilehden suurin haastaja etenkin paikallislehti liiketoiminnassa. Enää paikallinen tiedonvälitys ei ole paikallislehden monopoli vaan tietoa saadaan ajasta ja paikasta riippumatta silloin kun sitä tarvitaan.

Tähän haasteeseen lehti pystyy vastaamaan ottamalla aktiivisesti mobiilin ja yhteisön keskustelun haltuun omaan kanavaan. Nyt tietoa haetaan ympäri internettiä pienistä palasista, joiden luotettavuus vaihtelee. Lehti voi edelleen muodostaa välineen joka kokoaa oman yhteisönsä informaation yhteen paikkaan ja yhteen käyttöliittymään, ja nyt se paikka on kännykässä. Verkkoon ja mobiilisovellukseen kannattaa panostaa, kunhan pidetään mielessä, että liiketoimintalogiikka pitää toimia sähköisissä kanavissa niin että se kantaa siinäkin vaiheessa, kun paperilehden kantoapu heikkenee.

YKSI ISO JO ISMIKSI LUOKITELTAVA DIGITALISAATIOSSA KÄYTETTÄVÄ TERMI ON BIG DATA JA TIEDON HYÖDYNTÄMINEN

Jos riisutaan iso hypetys terminologiasta niin oleellista on se, että lehden sisällön digitalisoituminen antaa uuden mahdollisuuden analysoida mitä sisältöä lukijat oikeasti lukevat ja mistä he ovat kiinnostuneita. Tämän tiedon hyödyntäminen mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen rakentamaan sisällöistä entistä kiinnostavampia lukijoille. Kohderyhmien huomioiminen digitaalisissa palveluissa on huomioitava myös aivan eri tavalla kuin paperilehdessä joka sisältää samat sisällöt ja joka myydään samanlaisena kaikille ihmisille vauvasta vaariin miettimättä kummemmin, kuinka lukijoiden kiinnostuksen aiheet ja vaatimukset kohdennettavuudesta ovat muuttuneet vuosien aikana.

Kun on syntynyt selkeä näkemys, miten digitaalista liiketoimintaa lehdelle rakennetaan ja mitä työkaluja ja välineitä tarvitaan, pitäisi vielä osata rakentaa kokonaisuus joka toimii. Erilaisten järjestelmien ja teknisten työkalujen väliset integraatiot ja päällekkäisyydet ovat suo, jonka ylittäminen voi tuntua vähintäänkin tuskalliselta. Jokainen toimija uskoo tietysti omiin tuotteisiinsa kuin evankeliumiin ja muut ratkaisut taas nähdään yleensä enemmän tai vähemmän turhina. Helppoa toimivan kokonaisuuden synnyttäminen ei ole ja vaatii osaamista ja vähintäänkin ymmärrystä myös ostajalta.

Kosila Pubissa olemme lähteneet miettimään tätä kokonaisuutta niin, että pyrimme rakentamaan toimivia palasia tähän kokonaisuuteen entistä laajemmin. Emme yksin ole rakentamassa kaikenkattavaa kokonaisuutta vaan tekemään nykyisten toimivien palasten liittämiseen uuteen kokonaisuuteen mahdollisimman helpoksi. Omana koekenttänä käytämme Keski-Pohjanmaan kirjapainon lehtiä, joiden digitaalinen kokonaisuus uudistuu täysin vuoden 2018 aikana. Kaikessa tekemisessä huomioimme myös ulkoisten asiakkaiden erilaiset näkökulmat ja yleisimmät käytössä olevat toimitus- ja tilaajahallintajärjestelmät.

HALU AUTTAA SUOMALAISIA LEHTITALOJA

Teknisten ratkaisujen lisäksi meitä ajaa eteenpäin halu olla auttamassa suomalaisia lehtitaloja kehittämään liiketoimintaansa kannattavaksi pitkällä tähtäimellä myös pitkälle digitalisoidussa mediassa. Avoin keskustelu, yhdessä tekeminen ja jatkuva oppiminen asiakkaidemme kanssa sekä lukijoiden tarpeiden ja vaatimusten seuraaminen ovat avainasemassa, kun haluamme rakentaa kokonaisuuden, jolla kustannusalan digitalisaatio tehdään mahdollisimman helpoksi ja kannattavaksi. Tietä on kuljettavana, mutta mitä pikemmin lähdet liikkeelle, sen nopeammin olet perillä.